Olen tehnyt aamaisestani yhden päiväni kohokohdista. Valmistan sen pääosin jo edellisenä iltana ja aamuksi jää vain nopea hienosäätö. Kuuntelen kehoani ja lisäilen ja muuttelen esimerkiksi marjoja ja pähkinöitä vuodenajasta riippuen. Kylmällä aamainen on tuhdimpi ja joskus, kun on oikein viluttaa, lisään sinne kypsennettyjä ja vielä kuumia, kardemummalla ja kanelilla maustettuja omenalohkoja. Tai keitän kaurapuuron, johon laitan kaikki marjat, sielmenet ja jauheet.

Lue alla olevasta linkistä ohje ja kokeile, miten se maistuisi sinulle.
Ohjeeni on gluteeniton ja maidoton ja sopii myös vegaaneille.
 Huom! Käytän itse vain gluteenittomia kaurahiutaleita.


                    LATAA TÄSTÄ KUKOISTUSPÄIVÄN HERKULLINEN AAMUPALA

Aamiainen on joskus lounas ja silloin pakkaan sen mukaani lasipurkkiin.

Oma erityinen ruokataivaani sijaitsee entisessä kotikylässäni Greystonesissa meren rannalla, Dublinista parikymmentä kilometriä rannikkoa etelään. Siellä on kasvisruokaravintola, kahvila ja kauppa Happy Pear, jossa voin syödä KAIKKEA. Happy Pear on nimensä veroinen, siellä kaikilla on hauskaa ja tunnelma on mitä rennoin. Suosittelen ihan päiväretkeksi Dublinista, sillä sinne pääsee paikallisjunalla Dartilla ihan nurkan taakse.

Ihan oikeasti, tässä taivaallisen mehevässä 'suklaakakussa' ei ollut suklaata, sokeria, vehnäjauhoja tai munia. Nyt yritän selvittää, mitä siinä oli! Ei se mikään kevyt-tuote ollut, mutta vatsani tykkäsi kovasti ja muistin kuvata sen lähes viime hetkellä:)

Tässä ollaan paljon lähempänä kotia eli Kaivopuiston rannassa kahvila Carousellissa, jossa sain vaivattomasti vaihdettua falafel-purilaisen sämpylän gluteenittomaksi ja soijamaidon kahviin. Nyt minua saa paremmin liikenteeseen, kun olen tajunnut, kuinka monipuolista tarjontaa monissa paikoissa varsinkin Helsingissä on.  Jippii!

Se on niin herkullista, että odotan sitä jo illalla. Ja teen sen myös lähes valmiiksi jo illalla. Siis aamiaiseni. Säälittävää? Ehkä vähän. Mutta näin takaan, että jokainen arki-aamuni alkaa hyvissä merkeissä. Tosin joskus syön puuroni vasta klo 10-11 maissa, jos innostun lenkittämään Valo-koiraani ja joogaamaan ihan kahvin voimalla. Sitten vasta odotankin sen nauttimista!

Kuten kuvasta näkyy, eivät ainekset ole mitään ihmeellisiä. Mutta jostain syystä maku on ainakin minun mielestäni todella täyteläinen ja hyvä. Viherjauhoa puuroon? Ehdottomasti. Se tekee puurosta ihan järkyttävän väristä, eikä suoraan sanoen tee maulle ihmeitä. Mutta se niin kannattaa sinne laittaa. Olen laskenut, että päivittäisestä viherjauhosta tulee vuoden mittaan valtava kasa hyvyyttä keholleni. Ja onneksi kookossokeri pehmentää makua mukavasti. Erilaisia viherjauheita on luontaistuotekaupoissa ja nykyisin monissa marketeissakin useita laatuja. Kaikki antavat arvokasta lisäravintoa viherniukkaan ruokavalioomme.
Nyt sitten jään odottelemaan teidän kantojanne. Mitä tykkäätte?

Marikan talvinen voimapuuro 
Tästä annoksesta riittää yhdelle isoruokaiselle ( minulle) tai kahdelle kohtuuden ystävälle!

4 rkl isoja kaurahiutaleita
1 omena tai 1 dl omenasosetta
2 kuivattua viikunaa
2 kuivattua taatelia
2 rkl auringonkukan siemeniä
1 rkl kookosöljyä
1 rkl viherjauhoa
2 tl kookossokeria
1 tl kardemummajauhoa


Illalla: Liotan kaurahiutaleet yön yli vedessä. Isot Pirkka Luomu-kaurahiutaleet ovat mukavan rouheita.  Laitan huuhdotut viikunat ja taatelit joukkoon pehmiämään. Liotan eri kupissa auringonkukan siemenet, sillä ne ovat usein yllättävän likaisia. Kuten olet varmaan jo huomannut, käytän aina kun mahdollista, luomua.

Aamulla: Laitan kattilan pohjalle kookosöljyn, annan hetken sulaa ja lisään joukkoon lionneet kaurahiutaleet, viikunat, taatelit ja raastetun omenan. Joskus käytän valmista omenasosetta.  Puuron ei tarvitse kuin kiehahtaa muutama minuutti ja se on valmista. Huuhdon sillä aikaa pehmenneet ja paremmin sulavat siemenet ja ripottelen ne puuron pinnalle. Sekoitan joukkoon kookossokerin ja viherjauheen. Jos minulla on pitkä odotus lounaaseen tai liikun paljon aamupäivällä, lisään puurooni 1 rkl riisi-tai hamppuproteiinia. Nälkä pysyy todella tehokkaasti loitolla.

Näin syön talviaamuisin.  Kesä onkin sitten toinen juttu.