Ensiapua nälkähepuleihin

Tiedäthän sen hetken, kun tulet kotiin niin nälkäisenä, että syöt ihan mitä tahansa käteesi sattuu. Tai oikeastihan et syö mitä tahansa, vaan suuhusi päätyy se vähiten toivottava vaihtoehto.  Esimerkiksi valtava juustokimpale, kasa kinkkuleikettä, puolikas patonki, kylmiä karjalanpiirakoita, vierasvara-dominokeksejä, sipsejä kaapin ylähyllyltä. Tai kaikki tämä. Tuskin kahmit tomaatteja, riisikakkuja tai parsakaalia, vaikka niitäkin löytyisi aivan yhtä läheltä. Ellet ole yli-ihminen, teet ne huonoimmat ruokavalinnat juuri silloin, kun kannattaisi satsata tervehdyttävään, mieltä ja kehoa ilahduttavaan ruokaan.

Viisas tuntee itsensä, sanoi mestari Lao Tsu jo tuhansia vuosia sitten. En usko, että hän viittasi ruokailun ennakkosuunnitteluun, mutta juuri niin viisas tekee, jos tietää muutuvansa todella tyhmäksi, kun vatsa kurnii ja silmissä huippaa. Minulla ei ole varaa päästää itseäni näin nälkäiseksi. Järkevyydellä ja alhaisella verensokerilla ei ole paljoakaan yhteistä. Ainakaan minun päässäni.
Tiedän muuttuvani ympäristöhaitaksi silloin, kun edellisestä ruokailusta on kulunut liian kauan aikaa.

Ennakointi rocks! Se säästää monelta mielipahalta ja harmitukselta, kun koetun nälkäkuoleman sijasta saammekin sisäämme sellaista ruokaa, joka oikeasti silittää hermot suoriksi ja hellii sisintämme kuin lempeä käsi vauvelin vatsaa. Olemme silloin verrattomasti mukavampaa seuraa ei vain itsellemme vaan myös lähimmaisillemme, jotka todennäköisesti ovat oppineet kammoamaan nälkäämme. Lopettakaamme siis ympäristömme terrorisointi ja valmistautukaamme väistämättömään - joskus iskee nälkä.

Tässä kaksi tärkeintä näläntorjuntastrategiaani. Toivottavasti  toimivat sinullekin. 

1. Pidän äkillisiä sekä hiljälleen hiipiviä nälkäkohtauksia varten laukussani AINA manteleita tai saksanpähkinöitä.  Rakastan myös parapähkinöitä, sillä jo muutama muhkea yksilö saa oloni vakiintumaan. Ostan luomua aina kun se on mahdollista ja nykyisin se on lähes aina mahdollista.
Voit vaihtoehtoisi pitää laukussasi pienessä rasiassa rusinoita, viikunoita tai taateleita. Tai tehdä näistä kaikista sekoitus. Kyllä sitä nyt yhtä pientä pakasterasiaa jaksaa pitää mukanaan, vai mitä? Ja jos sanot tähän, että en minä tuollaista muista, niin minä sanon siihen, että kyllä kannattaisi.

2. Osta riisikeitin ja käytä sitä. Riisikeitin on melkeinpä ainoita keittiön härpäkkeitä, joita suosittelen hankkimaan. Mutta ainostaan sillä ehdolla, että oikeasti sitä käyttää. Kukaan meistä ei tarvitse keittiön tasoille tai kaapin perukoille yhtäkään lisälaitetta, ellei lupaa ja vanno sitä myös hyödyntävänsä.  Lue lisää riisikeittimestä kohdasta loistotuote.


Onneksi minulla on ihania kurssilaisia, jotka innostuneina maistelevat tekeleitäni.  Minulla on  intohimona tehdä sellaisia ruokia, joita syödessään kukaan ei edes mieti, että kyse on terveellisestä kasvisruuasta.

Ps. Sinä ihailtava ihminen, joka pystyt porhaltamaan koko päivän kahvin ja juttelun voimalla, et todennäköisesti ymmärrä tätä juttua lainkaan. Ei hätää. Taatusti tunnet jonkun, jota toivottavasti ymmärrät tästä eteenpäin vähän paremmin. Näläntunne on meille joillekin todellakin maailmanloppu. Melkein.



Marika Borg

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sisällön tarjoaa Blogger.