Mitä tässä teen? Olenko tehnyt riittävästi?


Kello on paljon. Robin haluaa lähteä jo kotiin. Ota vielä yksi kuva minusta työpöytäni äärellä, pyydän. Tarvitsen sitä huomiselle energiasisustuskurssilleni (Huhuu, vielä mahtuu mukaan!) 
Tässä se kuva on. En jaksanut siistiä pöytää tai ympäristöä. Rajasin kuvasta kylläkin sohvalla lojuneen valtaisan pinon sitä sun tätä. Jumppapallon jätin kuvaan, jotta voisin kertoa, että se on mainio tuoli silloin kun on kököttänyt paikoillaan liian kauan ja alaselkä on ihan turtana. Turhamaisuus esti minua käyttämästä sitä kuvassa istuimenani. Ei ollut erityisen edullinen kuvakulma. Joo.
Mutta ihan oikeasti, onko se niin tarpeen näyttää blogeissa vain täydellistä = epätodellista. Siitähän syntyy paineita niin tekijöille kuin lukijoille. Siksi en ole panostanut 'täydellisiin' kuviin enkä edelleenkään hio tekstejäni tuntikausia. Pitäisiko?
Olen viime viikkojen aikana ehtinyt miettiä monta kertaa, kuinka innostaa ja kannustaa sinua blogissani elämäntapamuutoksiin ilman, että niistä syntyy epäonnistunut olo. Pitäisi jaksaa, osata ja viitsiä, mutta ei aina jaksa, osaa eikä viitsi. En minäkään. 
Silti kannustan kokeilemaan uusia tapoja elää. Huumorilla, hyväksyen ja hissukseen. Pienistä askelista muodostuu yleensä kestäviä polkuja. Tänään voisi riittää tyytyväisyyden aiheeksi se, että jaksaa hymyillä perheelle vaikka he eivät hymyilisi,  nauttia lounaaksi jotain pikkuisen tavallista järkevämpää ja hilata itsensä illalla ulos edes korttelikierrokselle. Hyvän yön toivotus itsellemme voisi olla; hyvä minä, tein tänään parhaani ja se riittää. Huomenna on uusi hyvä päivä.

Tervetuloa torstaina 14.1. klo 17. Balderin salille energiasisustuskurssille. Se on yksi loistava ja helppo tapa tehdä toivottu elämäntaparemppa. Ei taatusti stressaa eikä edellytä täydellisyyttä.

Täällä tämä blogini syntyy ja vieläpä kummallisina vuorokauden aikoina. Innostuneena en malttaisi mennä nukkumaan ja herään usein ennen kukkoja ja lehdenjakajia.
 Katja Hannulan maalaama hevostaulu edessäni jaksaa ilahduttaa päivästä toiseen. Rakastan sitä.
Sain taulun fantastisilta opiskelijoiltamme synttärilahjaksi reilu vuosi sitten. Kiitos ihanaiset!

Unknown

4 kommenttia:

  1. Marika, oikeasti, pidä kuvat juuri sellaisena kuin ne on. Oikeasti, elä yritä täydellisyyttä vaan anna tulla suoraan ajatuksen virtana. Olet aivan oikeassa. Täydellisyys vie jotain tärkeää pois ja ajaa myös ihmisiä kauemman. Tuntuu helpottavalta että kuvat ovat niin luonnollisia. Ja että vinkit niin helposti toteutettavia. Oikeasti, annoit minulle inspiraation hyvään ruokaan. Eilen ostin sen riisikeittimen ja meinaan muuten tehdä sitä vinkkaamaasi viherjauheriisi kasvis juttua ja annan mahdollisuuden Tofulle, koska kuulun niihin ihmisiin että se maistuu niin pahalle. Mutta SINÄ oikeasti sytytit liekin minussa lähteä tälle linjalle. Ja ei pelkästään ns. tälle linjalle. Vaan pitkästä aikaa sait minussa kipinän aikaan ruoan suhteen. Olen taistellut itseäni ja kehoani vastaan vuosikausia. Ja nyt tuntuu että käännän lehteä oikeaan suuntaan.

    Olin nimittäin juuri marmattanut miehelleni että nyt vähennetään herkkuja jne.. ja sitten luen sen blogi tekstisi (ollut olevinaan niin kiireinen etten ole aiemmin kerennyt) ja napakymppi. Suoranainen huojennus iski minuun. Ehkei tarvitsekaan tehdä niin ääriliikkeitä. Vaan hellästi eteenpäin. <3 Ja näin teen, Kiitos!

    Minusta jälleen teet Pioneeri työtä, ja taas saralla mikä kipeästi sinua kaipaa. Viisauttasi! Ne asiat mistä puhut ovat sinulle varmasti itsestään selvyyksiä, mutta ainakin minulle ja muutamalle muulta jolta olen saanut palautetta blogistasi niin ovat todella tärkeitä ja sellaisia tiedonsiemeniä mitä ei ole aikaisemmin ollut. Ja ehkäpä tärkein pointti siinä mitä teet on että tarjoat sitä hyväksyntää, lempeyttä ja suoranaisesti hellyyttä vinkkiesi kanssa. Ja yllätys yllätys, se eheyttää ja on vastustamatonta.

    Olen tulossa Villa Mandalaan, mutta todella kiinnostunut olen kuulemaan lisää mitä sinulla on mielessä?

    Marika, kiitos että teet sitä mitä jälleen teet. Luot taas sellaista hyvinvointi aaltoa mitä ei vielä osaa tai ymmärrä kokonaisuudessaan.

    <3
    Saija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos Saija kannustavasta ja varmasti muitakin innostavasta kommentistasi. Ihanaa vuoden alkua sinulle!

      Poista
  2. Hei!
    Kiitos kivasta blogista ja houkuttelevista resepteistä! Täälläkin istuskellaan yleensä jumppapallon päällä (samanlaisen tietokoneen edessä). Se pehmentää kummasti paperisotapäiviä;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos ja kiva, kun muutkin pomppivat töitä tehdessä!

      Poista

Sisällön tarjoaa Blogger.