perjantai 25. maaliskuuta 2016

PUPUTYTÖN LOUNAS ELI 1 KILOA KASVIKSIA



Koska olen puputtanut kasvisruokaa nelisenkymmentä vuotta, ajattelin, että saattaisin ansaita näin pääsiäisen kunniaksi puputytön arvonimen, vai mitä? Ainakin lapsenlapset olivat nimitykseni kannalla ja antoivat siihen sopivan puvustuksenkin. Tämän innoittamana haluan näyttää, että riittävä määrä kasviksia on paitsi mahdollista, myös nautinnollista syödä vaikkapa lounaaksi. Punnitsin kasvikset ennen pilkkomista ja sain painoksi 983 grammaa. Sillä päästään jo mukavasti lähelle päivittäisiä suosituksia monin päin maailmaa. Suomen varsin vaisut viralliset ohjeet ylitetään onneksi reippaasti. 

Tämä haudutettu kasvismuhennos on tyypillinen arkiruokani, jota sitten maustan mieleni mukaan. Sen valmistamiseen ei mennyt kuin kymmenisen minuuttia. Koska yksi elämäntehtävistäni on kasvisruokien tekoon innostaminen eikä suinkaan sinulta lihan tai kalan kieltäminen, sanon taas: 
jos haluat lisäksi nauttia ateriallasi lihaa tai kalaa, voit sen tottakai tehdä. Muistathan kuitenkin, että ne ovat oikeasti lisukkeita. Ainakin kehosi ja planettamme kiittää suuresti, jos pidät määrät kohtuullisina. Jos minä haluan tuhdimman aterian, lisään siihen papuja tai tofua eri tavoin valmistettuna. 

Olennaista on se, mitä syömme aterioillamme eniten. Painopiste menee helposti nykyisin siihen, mitä emme syö. Siinä unohtuu se, että terveystutkimukset ympäri maailmaa vahvistavat yhden asian: mitä enemmän kasviksia syömme, sitä terveempinä pysymme. Ja virkeinä.
Lue lisää aiemmin julkaistusta blogistani

Tältä näyttää riittävä määrä kasviksia lounaaksi tai päivälliseksi. Itse asiassa näistä riitti vielä muutaman riisipaperikääryleen täytteeksi illalla. 


PUPUTYTÖN LOISTOLOUNAS
ainekset 1-2 ateriaan tai 1-2:lle ihmiselle

Kuten aina, hankin kaiken luomuna, jos se vain on mahdollista. 
Nyt en saanut myskikurpitsaa luomuna, mutta parempi näin kuin ilman sitä. 

1 kukkakaali
1/2 myskikurpitsa
1 mangoldi tai lehtikaaliruukku
1 nippu kevätsipulia
1 rkl seesamiöljyä
1 rkl thaimaustetta
ripaus yrttisuolaa
mausteeksi paahdettua seesamiöljyä

Silppua kukkakaali, joista osa voi olla aivan rakeista, osa hieman isompia paloja. Halkaise myskikurpitsa puoliksi, paloittele sopivan kokoisiksi kuutioiksi. Jos haluat oppia pienimään kurpitsan mahdollisimman helposti, katso videoni aiheesta.
Silppua mangoldi tai lehtikaali ja kevätsipulit. Laita kaikki pannulle kuumaan seesamiöljyyn. Kääntele hetki sen verran, että kasvikset paahtuvat hieman. Lisää mausteet ja noin 1 dl vettä. Laita kansi päälle, vähennä lieden kuumuutta ja hauduta kypsäksi noin kymmenisen minuuttia. Lorauta valmiin seoksen päälle hieman paahdettua seesamiöljyä. Se antaa ihastuttavan maun ruualle.


Oloni oli eilen vähän flunssainen, joten laitoin mausteeksi reippaanlaisesti tulista thai-mausteseosta.  Se antaa keholle kyytiä puhdistaa itsensä ennätysajassa. Lisäksi ripottelin joukkoon hieman yrttisuolaa. 

Itse en kaivannut tähän lisukkeeksi mitään, mutta sinä saatat haluta hieman tuhdimpaa proteiinia kuten papuja, kalaa tai  kanaa. Ne onkin aina viisainta pitää lisukkeina eikä aterian pääosaan esittäjinä niin keho kiittää ja olo on kevyt.

Jos tykkäät syödä isoja annoksia kerralla kuten minä, etkä tykkää puputtaa pieniä ruokamääriä pitkin päivää (minäkään en tykkää), tällainen haudutettu kasviskasa on aivan loistava ruoka. Sitä saa nauttia valtaisan annoksen ja olo on kuitenkin kevyt ja selkeä ruokailun jälkeen. Jos taas olet pienten annosten ystävä, mitäpä jos pakkaisit ruokaa sopivan kokoisiin rasioihin, pakastaisit osan ja söisit seuraavanakin päivänä loput. Kätevää ja säästää aikaa.

Vaikka söin ison lounaan, jäi kasvispaistosta yli sen verran, että kääräisin loput illalla riisipapereihin.
Ne maistuivat oikein hyviltä! 

torstai 24. maaliskuuta 2016

LUE MIKSI SINÄKIN TARVITSET IHMISTAITO -PÄIVITYSTÄ


- Mitä sinä nykyisin opetat, kysyi englantilainen kolleegani. Ihmistaitoja, vastasin.  Olinko siis lopettanut valmentajien kouluttamisen, hän tiedusteli. En todellakaan. Pidin hänelle palopuheen ja nyt teen sen sinulle kirjallisena: Jokainen, siis ihan jokainen meistä ansaitsee saada tehotreeniä ihmistaidoissa.  Sinä ja minä. Erityisesti yritykset, vaikka niissä herätään aivan liian hitaasti tajuamaan, että ihmiset tekevät tuloksen, eivät asiat ja koneet. Olemme todella kipeästi päivityksen tarpeessa. Yrittäjät ovat väsyneitä ja kiireisiä, työntekijät ovat väsyneitä ja kiireisiä, lapsetkin ovat väsyneitä, koska heidän huoltajillaan on kiire. Emme tosin tiedä minne.

Olemmeko me stressaantuneempia kuin ennen? No ihan taatusti, sillä aivot ovat lähes kaikilla ylikuormittuneita. Kaikkea on liikaa. Se on uudenlaista stressiä,  joka ei häivy viinilasillisella ja irtokarkeilla. Todisteeksi riittää käynti ruuhkaisassa kaupassa. Siellä leppoisuus ja ystävällisyys on harvinaisempaa kuin luomutuote. Tylyys ja töykeys ei ole normaalia. Ei edes meille suomalaisille.
Se on merkki sisäisestä paineesta. Emme enää taistele ruuasta luolamiehen tavoin mutta käyttäydymme kuitenkin kuin olisimme vihollisten ympäröimiä. Somen vihapuheet ovat tästä ääriesimerkki. Kuitenkin ihmisyyden kauneimpia asioita on kunnioittava ja lämminhenkinen yhteisöllisyys. Haluamme olla hyviä. Se on kuitenkin välillä haastavaa ellemme huolla aivojamme.

Mitä on tapahtunut? Liian nopea muutos. Meillä on ikäänkuin antiikin Pariisin kartta kädessämme vaikka pitäisi pystyä löytämään tiensä nykyajan New Yorkissa. Ei oikein onnistu edes gps:n avulla ja on vähintäänkin eksynyt olo. Maisemat ovat vaihtuneet aivojemme kannalta tunnistamattomiksi ja jokainen meistä tarvitsee ja ansaitsee suunnistusapua. Siinä ei ole mitään hävettävää vaikka jotkut, ehkäpä erityisen stressikuormitetut ihmiset sille naureskelevat. Mutta tietämättömyyttä, ei tyhmyyttä on olla käyttämättä nykyajan keinoja,  jotka ovat kuin loistavasti toimivia navigaattoreita.
Tästä ihmistaidoissa eli opettamissani valmennustaidoissa on kyse. Paremmista keinoista pärjätä kiihtyvällä tahdilla muuttuvassa maailmassamme. 

Ympäröivä todellisuus on muuttunut viime vuosikymmeninä perusteellisemmin kuin kymmeniin  tuhansiin vuosiin. Ei ole ehtinyt evoluutio mukaan. Ei ollenkaan. Aivomme eivät ole päivittyneet muutoksen vauhdissa. Mieli ja keho eivät ole niin moderneja  kuin haluasimme olettaa. Käymme kankealla ja yksinkertaisella ohjelmalla. Siksi on varsin ymmärrettävää, että sekoilemme alkeellisilla tavoillamme niin ihmissuhteiden kuin digiähkyn kanssa. Sisäinen kuormitus on niin yksilön kuin yhteisön tasolla korkea.

Me tarvitsemme keinot palauttaa hyvyytemme ja ihmisyytemme. Me tarvitsemme ihan uusia taitoja, joita ilman esi-isämme ovat pärjänneet vallan mainiosti. Me tarvomme kömpelösti ja pahoinvoivasti eteenpäin luolamiestyylillä vaikka meiltä edellytetään jotain ihan muuta. Esimerkiksi esimiehet ovat ymmällään kun yhtäkkiä pitäisi ymmärtää alaisiaan. Alaiset manaavat ikuisia organisaatiomuutoksia ja vastustavat niitä minkä voivat. Ainakin valittamalla. Aikuiset kauhistelevat virtuaalimaailmaan uponneita lapsiaan ja samalla räpeltävät älypuhelimiaan. Päätöksiä pitäisi pystyä tekemään ja nukkuakin kuulemma pitäisi. Pitäisi niin paljon, mindfulnessiakin pitäisi harjoittaa ja tekisi vain mieli muuttaa Välimeren äärelle. Tai jonnekin.


IHMISTAIDOT eli opettamani valmennustaidot päivittävät meidät selviytymään nykyajasta ja valmistautumaan tulevaan. Joku päivä nämä ovat kansalaistaitoja, jotka opetetaan jo koulussa. Sitä odotellessa teen sitä, minkä tiedän toimivan loistavasti. Opetan ihmistaitoja valmennustaitojen nimellä, jotta yritykset älyäisivät tarttua niihin. Kannattaisi. Miksi?

*Tarvitsemme kykyä neuvotella jopa 'vihollisen' kanssa. Neuvottelulla päästään aina pitemmälle kuin määräilyllä  sillä jokainen ihminen haluaa sisimmässään olla vapaa päättämään.

*Meidän on opittava kuuntelemaan toisiamme kunnioittavasti, jotta ihmiset kokevat tulevansa kuulluksi. Sellaiset ihmiset eivät hyökkää. Emme mekään.

*Jotta ymmärtäisimme, meidän on oltava ymmärrettäviä.  On tunnettava itsensä tunnistaakseen  oma tapa kohdata muut ihmiset. Viisas tuntee itsensä eikä tee oletuksia edes toisista.

*Kannustava ihminen tuo toisista parhaan esille. Se ei ole meille luontaista. Se on opeteltava. Kannustus on yrityksissä nopein tapa kohentaa tulosta. Kuinka monta tutkimusta tästä vielä tarvitaan?

*Rauhallisempana ja tasapainoisempina teemme viisaampia päätöksiä. Tutkittu on. Liskoaivoilla johdetulla maailmalla tulee ikävää jälkeä. Siitä on meillä kaikilla ihan omakohtaisia kokemuksia, vai mitä?

Jos sinua puhuttelee paremmin sana valmennustaidot kuin ihmistaidot, niin tiivistän ne tässä näin. Ja tosiaan, nämä eivät ole meille luontaisia kykyjä, vaikka saatamme kuvitella olevamme se poikkeusyksilö tomppeleiden keskuudessa. Emme ole ilman harjoittelua.

1. Kyky rauhoittaa aivot niin, että ne kykenevät järkeviin ja harkittuihin päätöksiin eikä vain liskoaivojen alkeellisiin käskyihin. Lue aiheesta lisää blogissani AIVOJEN RAUHOITTAMINEN.

2. Vuorovaikutustaidot niin, että sinut ymmärretään oikein ja sinä ymmärrät muut oikein. Moni meistä on sitä mieltä, että muilla on huonot vuorovaikutustaidot. Itsestä kannattaa kuitenkin aloittaa.

3. Oman elämän tasapainoittaminen omien arvojen mukaiseksi eli niin, että  arvostat itseäsi ja muita mm.ajankäyttövalinnoillasi. Arvojen vastainen elämä rassaa enemmän kuin uskomme.

4. Uskomusten muokkaaminen tietoisesti sellasiksi, että ne palvelevat sinua eivätkä toisinpäin. Yleensä meillä on roppakaupalla alitajuisia uskomuksia, jotka jarruttavat hyvää elämää.

5. Tavoitteiden selkeyttäminen niin, että tiedät mihin suuntaan olet menossa ja osaat vaihtaa suuntaa tarpeen tullen. Se ei ole enää itsestään selvyys. Sitäkin on harjoiteltava.

6. Osata antaa muille ja toki itselleenkin kaikkein tärkeimmät asiat eli kyvyn kuunnella, kannustaa ja nähdä voimavarat ja mahdollisuudet. Tätäkin pitää harjoitella sillä luontaisia luolamieskykyjä nämäkään taidot eivät ole. Eikä kannata olettaa, että ne hallitsee. Kysy läheisiltäsi.

Tarkemman listan valmennuskoulutuksen sisällöstä saat tästä esitteestä:
   KATSO VALMENNUSKOULUTUKSEN ESITETTÄ


TIEDOTUSTILAISUUS VALMENNUSKOULUTUKSESTA, JOKA STARTTAA 
SYKSYLLÄ 2016
TIEDOTUSTILAISUUS VALMENNUSKOULUTUKSESTA

TERVETULOA 26.4. KLO 17 -19 KATSOMAAN KUINKA VALMENNAN

Järjestän tiedotustilaisuuden tiistaina 26.4. klo 17 -19 ensi syksynä käynnistyvästä valmennuskoulutuksestani. Olisi suuri ilo ja kunnia kertoa enemmän koulutuksen annista sinulle tai työyhteisöllesi.

Tule myös seuraamaan valmennusdemonstraatiota. Valmennan yleisöstä valittua vapaaehtoista henkilöä hänen valitsemastaan aiheesta. Näet käytännössä, miten valmennus toimii. Pääset kysymään sinulle olennaiset asiat.



TERVETULOA VALAISEVAAN TIEDOTUSTILAISUUTEEMME
TIISTAINA 26. 4. klo 17 -19
PAIKKA GLO HOTEL ART,  HELSINKI

Ilmoittaudu info@namaste.fi
Löydä Glo Hotel Art

Lataa itsellesi esite ja tutustu siihen kaikessa rauhassa. Tule kuulemaan lisää ja katsomaan, miten valmennan ihan livenä jotain vapaaehtoista henkilöä yleisön joukosta. Tervetuloa!


LUE ESITTEESTÄ SOPISIKO VALMENNUSKOULUTUS JUURI SINULLE.


HUOM! Jos haluat hypätä loistokoulutukseen heti, tule mukaan 6.4. alkavaan koulutukseemme JÄRVENPÄÄSSÄ.  Se on lyhyempi ja huokeampi kuin syksyn koulutus, joten se saattaisi sopia sinulle loistavasti. Soita Sari Hämäläinen 040 5672363 ja kysy lisää.

maanantai 21. maaliskuuta 2016

IHMEPILLERI = IHMETUNNE + LAHJAKSI HUONEENTAULU



Onko ihmepilleriä olemassa? Sitä sellaista, joka kertaheitolla ja nimensä lunastaakseen tekee mahdottomasta totta. Entä mihin sinä käyttäisit ihmepilleriä? Viime viikkoisella kevätpuhdistus -luennollani kysyin ihanalta yleisöltäni juuri tätä. Mihin he toivoisivat ihmeitä tekevää pilleriä? Pillerihän sen pitää olla, koska jauhe tai laite onkin jo liian vaivalloinen ja saattaa jäädä käyttämättä. Kuten viherjauhe.

Yleisön suosikkeja olivat yllätys, yllätys, toiveet siitä, että saisi edelleen syödä ihan mitä haluaa eikä se lihottaisi. Pankkitili saisi kyllä lihoa merkittävästi, suorastaan turvota tuosta vaan. Puolison  muuttumista hurmaavaksi toivoi muutama vaikka totesivat, että se olisi kyllä jo ihmeiden ihme. Mutta ylivoimaisesti eniten innostusta ja kannatusta sai ihmepilleri, joka muuttaisi kehon bikinikuntoon ihan kertanielaisulla. En minäkään siitä kieltäytyisi.

Tiedät mihin tämä juttu on menossa, vai mitä? Just niin. Ihmepilleriä odotellessa ehdotan IHMETUNNETTA. Sitä kutsutaan YSTÄVÄLLISYYDEKSI. Ystävällisyys on käänteentekevä tunne, jonka voi valita ilman sen suurempia ponnisteluja. Ja viisas valitsee sen silloinkin kun muut jäävät odottamaan muiden ystävällisyyttä. Ystävällisyys on luonnonvoima, joka voi kääntää vaikeatkin tilanteet paremmaksi. Saattaapi se puolisokin olla kivempi jos aina välillä saa hieman yllättävää ystävällisyyttä osakseen.

Ystävällisyyden voimaan on tärkeä biologinen peruste. Lyhyesti pitkä selitys: stressaantuneina käyttäydymme varsin alkeellisesti eli tahattoman ikävästi. Stressissä ne osat aivoista ovat ylivirittyneinä, joiden tehtävä on puolustaa, hyökätä tai lamaantua. Tämä näkyy käytöksessä mm. töykeytenä ja epäystävällisyytenä vaikkapa ruuhka-aikana kaupan kassajonossa. Tyly ja ikävä käytös saa yleensä vastalahjaksi jotakuinkin samaa. Sitä voi säestää paheksunnalla siitä, kuinka muut ovat niin huonosti käyttäytyviä. Hymyä ja hyväksyntää ei tällaisessa maastossa juuri näy. Silti juuri ystävällisyys voisi kääntää kaiken oikein päin.

Stressiin on miljoona syytä. Hoitokeinoja vain yksi - rauhoita aivosi. Ystävällisyys on äärettömän nopea keino rauhoittaa riehuva lisko sisällämme. Mitä vähemmän ympäristössä tarjotaan meille ystävällisyyttä, sitä tärkeämpää sitä on tarjota muille. Vanhan viisauden mukaan sillan ylittää se, joka haluaa päästä perille eikä se, joka jää kyttäämään toiselle puolelle sitä, että joku MUU tulisi yli tai sitä että kukaan MUU ei halua tulla edes puoliväliin. Kun toisten käytöksestä huolimatta ja juuri siksi valitsemme ystävällisyyden, siirrymme käyttämään sellaisia aivojemme osia (etuaivolohko), jotka osaavat valita paremman tavan toimia. Muutumme liskosta ihmiseksi.

Ystävällisyys rentouttaa. Se saa ihmiset haluamaan yhteistyötä. Se ei maksa mitään mutta sen käyttämättä jättäminen maksaa paljon. Paha olo on paljon kiinni siitä, että ei koe saavansa muilta hyväksyntää. Ankea ja eristynyt tunne helpottuu kun ei jää odottamaan sitä vaan tarjoaa sitä muille. Anteliaasti ja laskelmoimatta. Ystävällisyys on paras lahja meille itsellemme. Olisiko tässä hyvää tekevässä monitoimitunteessa se ihmepilleri?

Lataa itsellesi kaunis ystävällisyyden muistutus ja lähetä tämän blogin linkki ystävillesi. Pistä hyvä kiertämään.

Tässä lahjaksi  itsellesi tai ystävillesi huoneentaulu, jonka avulla muistamme päivittäin olennaisen reseptin onnelliseen elämään. Saadaksesi hyvälaatuisen ja printtaukseen sopivan koon huoneentaulusta, lataa kuva oheisesta linkistä. 



LAHJAKSI HUONEENTAULU!



sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Trooppinen chiavanukas on terveellinen herkku



Heräävä kevät kutsuu tekemään etelän auringon makuisia jälkiruokia, joissa melkein tuntee palmujen pehmeän huojunnan ja turkoosin veden lempeän loiskeen. Tai ehkä vain haluaa jotain makeaa, joka on terveellistä. Sellaisiakin ruokia on. Tämä hedelmäinen mössö sopisi aivan loistavasti vanukaspurkkiin kauppojen hyllylle. Olisi vaihteeksi jotain, jota mielellään tarjoaisi lapsille ja nauttisi itsekin välipalaksi. Ja trooppiset hedelmät aina korvata kotimaisilla marjoilla.

Olen yleensä aika haluton vääntämään monimutkaisia makeita ruokia aterian päätteeksi koska keskityn niin täysillä pääruokiin. Tämä vanukas syntyi kyllä ihan älyttömän nopeasti. Oli pakko, koska muutaman tunnin kuluttua jälkkäriä odottaisi 15 iloista vierasta ja sitä ennen pitäisi vielä tehdä notkuva noutopöytä kasvisherkuista. Sekin onnistui - juuri ja juuri!

TROOPPINEN CHIAVANUKAS 


tästä määrästä riittää  4 - 6 annokseen


Ainekset jälleen luomuna aina kun se on mahdollista:

1 tlk kookosmaitoa
1 dl chiasiemeniä
1/2  dl trooppista täysmehua tai 1 dl sosetta
1 dl huuhdeltuja cashewpähkinöitä
1 rkl kookossokeria tai hunajaa
1 sitruunan kuori raastettuna (tämän on oltava luomua!)
ripaus vaniljajauhetta 


Mittaa kaikki ainekset monitoimikoneeseen tai tehosekoittimeen ja jauha tasaiseksi massaksi.
Turvota chiamassaa muutama tunti tai yön yli jääkaapissa. Anna kuitenkin lämmetä kunnolla huoneenlämmössä ennen tarjoilua sillä kookosmaito jähmettyy kylmässä.

Koristeeksi voi laittaa marjoja tai hedelmän viipaleita ja vaikkapa sitruunamelissaa. Myös käyttämäni kanelibasilika sopi yllättävän hyvin.

Moni kakku päältä kaunis ja tämä ei niinkään, mutta älä anna sammakon kutua muistuttavan ulkoasun hämätä.
 Herkullista on. Terveellistä. Nopeasti valmista. Jee!
Ps. tuo ihana kangas lasin alla on Pentikin kevään uutuuskangas, jota RAKASTAN!


tiistai 15. maaliskuuta 2016

Ystävät tykkäsivät, entä sinä?


Joko ystävät olivat erityisen kohteliaita (kiitos!)  tai sitten tämä kevätkaalisalaatti oli erityisen hyvää. Molemmat selitykset kelpaavat minulle sillä teen tällaisia ruokaisia salaatteja niin usein, että en oikeasti osaa sanoa siitä mitään ihmeempää. Minttu oli kyllä kiva yllätys minullekin. Se antoi salaatille ihastuttavan tuoksun ja teki mausta jotenkin erityisen keväisen. Mutta muuten jätän arvion sinulle arvoisa blogini ruokaohjeita kokeileva. Toivottavasti tykkäät.

Ilahdun kovasti kun kevätkaali ilmestyy kauppoihin. Pidän sen raikkaudesta ja rapeudesta. Siitä syntyy huokealla sekä tuoresalaatteja että nopeasti hautuvia kasvispatoja ja lisukkeita.
Tämä vierailleni tarjoiltu versio ei ole erityisen juhlava mutta eipä ollut tapaamisemmekaan. Ihan vain iloista hengailua yhdessä kevään kunniaksi. Olkoon tämä hyvä esimerkki nopeasti valmistuvasta ja vain joitakin euroja maksavasta ateriasta. Se on arkiruokaa parhaimmillaan  ja  kaupan päälle terveellistä. Eikä rakkaita ystäviä haitannut se, että yhtäkkiä kielsin ottamasta lisää, otin salaatin lopun ja kaadoin kuvauksellisemmalle lautaselle. Blogistin elämässä on tartuttava hetkeen!

MINTUNRAIKAS KAALI- PAPUSALAATTI

Ainekset luomuna aina, kun se on mahdollista

1 pieni kevätkaali 
1 kurkku
1 avocado
1 purkki papuja ( ei ole väliä, mitä lajiketta käytät)
1/2 punasipuli
1 ruukku tuoretta minttua
4 rkl neitsytoliiviöljyä
1 rkl balsamiviinietikkaa
1 sitruuna
yrttisuolaa
mustapippuria

Huuhtele pavut juoksevan veden alla ja mausta ripauksella yrttisuolaa, balsamiviinietikalla ja mustapippurilla. Silppua punasipuli mahdollisimman hienoksi. Leikkaa tai höylää kaali mahdollisimman ohueksi silpuksi. Laita kaalisilppu isoon kulhoon, ripottele joukkoon hieman yrttisuolaa ja hakkaa hetki jollakin painavalla purkilla tai vaikka paksupohjaisella lasilla. Näin kaalista irtoaa hieman nestettä ja se on maukkaampaa.  Purista joukkoon sitruunan mehu ja lisää oliiviöljy. Sekoita pavut ja punasipuli kaaliin. Lisää viimeiseksi viipaloitu tai kuutioitu avocado, kurkkuviipaleet ja silputtu minttu. Tarkista maku ja lisää mausteita tarpeen mukaan.

Tällä kertaa kaalisalaatin kera maistui kaupasta ostettu hummus ja 100% kauraleipäset.
Tulimme kaikki tosi täyteen sillä pavut ovat täyteläistä ruokaa ja tuoretta kaalia on pakko pureskella kunnolla eikä ruokaa tule ahmittua liian nopeasti.

maanantai 14. maaliskuuta 2016

PUHUUKO VIHERPEUKALO SINULLEKIN?


Kun kevät kertoo tulostaan, minut valtaa Viherpeukalo. Se (hän?) haluaa istuttaa jokaiseen mahdolliseen ruukkuun ja näkyvään multaan jotain. Siemeniä ja taimia. Oikeastaan mitä tahansa, kunhan on toivoa vihertävästä kasvustosta. Pesen vaaseja ja kukkaruukkuja, jynssään mehutölkkejä ja raivaan pois kukkalaatikoiden mullasta törröttävää vanhaa kasvustoa. Puhdistan ja pöyhin sisäisen Viherpeukaloni ohjeiden mukaan. Keväälle on luotava otollinen alusta, se sanoo painokkaasti.

Teen saman myös keholleni ja kodilleni koska olen oppinut, että mitään uutta ei mahdu kasvamaan sisälläni ellen tee sille tilaa. Enhän  yritä istuttaa taimia jo täpötäyteen ruukkuun tai kylvää siemeniä multaan, joka on täynnä rikkaruohoja. Kevät ansaitsee mahdollisuuden herätä eloon ilman, että sen täytyy taistella otollisesta maaperästä, kasvuympäristöstä. Se tarvitsee puhtautta, tilaa ja ravinteita.

Siksi pidän DETOX- iltani torstaina 17.3. Kevätpuhdistus- ohjelmani idea on se, että luon keväälle parhaan mahdollisuuden luovuttaa uskomaton energiansa käyttöömme. Raikas, iloinen, toivoa täynnä - sellaista energiaa me kaikki ansaitsemme, vai mitä?  Saat helppoja ja aidosti toimivia keinoja tehdä juuri se, mistä tässä vaahtoan. Eli luoda keväälle mahdollisuus virota sisälläsi ja kasvattaa hurmaava energia kukoistukseen. Tervetuloa iloiseen iltaan!

Ilmoittaudu info@namaste.fi ja hyödynnä viime hetken tarjousta: Kaksi yhden hinnalla ( molemmat nimet tarvitaan ilmoittautuessa).
Illassa saat myös lahjaksi ihastuttavan HUONEENTAULUN.

                                                    TUTUSTU ESITTEESEEN!

Lue lisää aiheesta aikaisemmista postauksistani:

KUTSU KEVÄT LUOKSESIl

OLETKO VALMIS?


maanantai 7. maaliskuuta 2016

Kutsu kevät luoksesi


Missä kevät on? Katson taakseni. Kiitän kaikesta, mitä on tapahtunut. Tunnen, kuinka kevät tuli sydämeeni. Katson eteeni. Luotan siihen, että kaikki järjestyy. Kevät täytti sydämeni. Katson ympärilleni. Rakastan. Rakastan. Rakastan. Kevät puhkesi kukkaan.

Tule tekemään tilaa keväälle sydämessäsi, kehossasi ja kodissasi. Kerron sinulle iltaluennollani 17.3. klo 18 Balderin Salilla, kuinka saat aidosti raivattua talven pois ja avaruutta vastaanottaa kevään uudistunut energia ja elämänvoima.
                                               
                                                     TUTUSTU ESITTEESEEN!

Superpesto - uusi avocadopasta?

Miten käyttää terveyttä uhkuvaa lehtikaalia niin, että se maistuu muillekin kuin meille vihersuille? Minne laittaa viherjauhoa, tuota ruohoista kultaa? Mitä terveellistä voi levittää leivälle niin, että unohtaa kermajuuston? Tai laittaa pastaan, josta tulee hyvä olo?  Tässä herkullinen vastaus näihin kysymyksiin. Uskallan väittää, että superpesto + pasta on sen verran upea yhdistelmä, että se vetää vertoja kuuluisalle avocadopastalle, joka on tosi hyvää mutta tosi suolaista ja tosi rasvaista. Tämä superpestopasta on tosi herkullista JA  terveellistä. Ei hullumpi yhdistelmä, vai mitä?

Epäterveellisistä aineksista on helppoa tehdä herkkuja, jotka maistuvat kaikille. Mielestäni on kuitenkin paljon kiinnostavampaa ja haastavampaa kehitellä reseptejä, jotka hemmottelevat kielen lisäksi mieltä ja kehoa. Superpestoa voisi kutsua aidoksi detox-ruuaksi, jos korvaat sillä juuston ja makkaran leivän päältä vaikkapa viikoksi. Tätä pestoa haluaa laittaa myös riisikekseille ja vaikkapa munakkaan vierelle. Lisää puhdistavia ja herkullisia ruoka-ehdotuksia saat detox -illassani 17.3. klo 18.

                              
                                  MUITA LOISTAVIA KEINOJA VIRKISTYÄ KUULET 17.3.

Muistan, kuinka lapsena ihailin, kun äitini loihti kurkuista kiekuroita. Tänään tein kurkkukiehkuran aivan automaattisesti ja suunnittelematta. Hymyilin itsekseni; äiti varmaan hymyilee tyytyväisenä jossain pilven reunalla.

Viherjauho pestossa tekee siitä todellisen voimaruuan.


SUPERPESTO 

Tähän pestoon laitoin seuraavia aineita suurinpiirtein oheisia määriä. Käytä luomua aina kun voit.
Valmista pestoa syntyi noin 3 desilitraa. Pesto säilyy jääkaapissa useita päiviä.

200 g pussi lehtikaalia tai 2 ruukullista lehtikaalia
1 avocado
1 dl cashewpähkinöitä tai auringonkukansiemeniä (liota mielellään yön yli)
2-3 valkosipulin kynttä
1 ruukullinen tuoretta basilikaa tai thaibasilikaa
1/2 dl neitsytoliiviöljyä
1/2 sitruunan mehu ja pikkuisen raastettua kuorta
1 rkl viherjauhoa
1 tl suolaa
mustapippuria
(chilirouhetta)

Silppua lehtikaalit, joista olet leikannut mahdolliset puumaiset varret pois. Niitä ei ole ruukuissa kasvatetuissa kaaleissa. Jos haluat pestosta pehmeämmän makuisen, voit kiehautaa kaalisilppua hetken tilkassa vettä. Huuhtele liotetut pähkinät ja laita kaikki ainekset monitoimikoneeseen. Hienonna tasaiseksi soseeksi. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Chilirouhe tekee peston aika tuliseksi, joten ole varovainen sen kanssa. 

Purkkipavut saavat kaivattua kiinnostavuutta kunnon pestokeolla. Muista aina huuhdella purkkipavuista pois tahmea liemi niin maku on raikkaampi. 
Onko tässä haastaja kuuluisalle avocadopastalle? Ainakin superpestopasta on kuuluisaa sisartaan terveellisempi ja varsinkin gluteenittomasta pastasta valmistettuna myös vatsaystävällinen. Epäterveellisistä aineksista ei ole vaikeaa tehdä herkullisia ruokia. Mielestäni on kuitenkin kiinnostavampaa ja palkitsevampaa kehitellä reseptejä, jotka tekevät hyvää sekä kielelle että keholle.


LUE LISÄÄ DETOX- ILLASTANI 17.3.!


perjantai 4. maaliskuuta 2016

Tramppajuoksu. Siis mikä?



Oikeasti. En tiennyt, että muut eivät tienneet, että kotitrampoliinilla voi juosta. Ei siis vain hyppiä ja pomppia kuin vietäriukko, vaan juosta ja oikein kunnolla. Ihan hikiseksi ja huohottavaksi. Tehdä oikein tehokas lenkki menemättä minnekään. Tai voi sillä hölkätäkin, jos ei jaksa juosta. Ja tietenkin pomppia, jos haluaa. Mutta minä olen nimenomaan halunnut juosta. Koska trampoliinilla se on ällistyttävän helppoa ja mukavaa. Sopii ikään, kiloihin ja kuntoon katsomatta lähes kaikille.


Sisä - tai kotitrampoliinilla juokseminen on vaivatonta, kivutonta ja hauskaa. Se on ratkaisu juoksijoita vaivaaviin kulumiin ja kremppoihin. Ja se sopii lähes kaikille, joille juoksu ei syystä tai toisesta käy. Minulla kipeytyy polvet ja alaselkä kuntosalin juoksumattoa tampatessa. Asfaltti iskee ikävästi myös kehon heikompiin kohtiin. Trampoliinilla on kuin höyhentyynyllä hypähtelisi. 

Olen tietämättäni harrastanut jotain yllättävän harvinaista jo vuositolkulla. Asia tuli ilmi ihan sattumalta, kun mainitsin osteopaatille juoksevani useina aamuina trampoliinilla 10 - 20 minuuttia, koska polveni eivät tykkää kovalla juoksemisesta. En viitsinyt tarkentaa, että minäkään en siitä tykkää. Koska osteopaatti ei ollut kuullutkaan moisesta, aloin kysellä muiltakin, josko trampoliinilla juoksu oli tuttua. Ei ollut. Ei yhtään. Ei edes niille, joiden kotona luurasi sisätrampoliini.

Mennään ajassa vähän taaksepäin. Tai aika paljonkin. Löysin trampoliinin joskus 70-luvun lopulla. Sitä kehuttiin kovasti jossain luontaisalan kirjassa. Sieltä luin, että jo 8 minuuttia hyppelyä vastaa 20 minuutin juoksua. Sehän vetosi minuun, tehokkuutta palvovaan pikakiitäjään, joka inhoaa juoksua.
Tai en minä inhoa juoksua. Se ei vain ole oikein koskaan sytyttänyt kunnolla vaikka olen uudelleen ja uudelleen yrittänyt. Olen aina ihaillut ohitseni kevyesti kiitäviä juoksijoita. En tarkoita nyt hölkkääjiä, jotka vaikuttavat aina yhtä hengästyneiltä kuin minä, kun yritän juosta. Gasellia en ole itsestäni löytänyt. Trampoliinin löysin ja pidin.

Nyt pääsenkin siis asiaan eli trampoliiniin, tuohon kuntolaitteeseen taivaasta. Sen päällä juostessani tunnen olevani kuin joustavasti eteenpäin tarpova maratoonari. Tai triathlonisti. Tai joku sellainen ihmeliikkuja, joka en siis oikeasti ole kuin haaveissani. Trampoliini saa askeleeni tuntumaan keveältä ja niveletkään eivät pistä pahakseen lainkaan. Juoksen välillä kovaa ja painot käsissä, välillä hitaammin ja käsiäni villisti heiluttaen, kehoani kiemurrellen. Lopputuloksena on kiihkeästi sykkivä sydän, huimasti elpynyt verenkierto ja aina yhtä piristynyt mieli. Keho tykkää. Mieli tykkää. Mie tykkään.

Joskus katson televisiota kun juoksen, välillä kuuntelen vetävää lattarimusiikkia. Kerran katsoin lintulaudan puuhakkaita vierailijoita lähes puoli tuntia. Aika kuluu trampoliinilla jotenkin ällistyttävän nopeasti, koska sillä liikkuminen on hauskaa ja vaivatonta. Eräs reippaasti ylipainoinen tuttuni sanoo, että trampoliinilla hölkkääminen on vesijuoksun lisäksi ainoa laji, jossa liikakilot eivät tunnu missään. Näin on. Trampoliinilla juokseminen tai pomppiminen on kerrassaan verraton keino lyhyessä ajassa virkistyä ja nostaa kuntoa. Sillä kyllä tämä ihan oikeasta liikunnasta käy. Ihan totta. Sen kertoo sykemittari ja oma olo. 

- Etkö lyö päätäsi kattoon? En, koska pienellä trampoliinilla, jonka koko on halkaisijaltaan noin         1 -1, 5 metriä, ei oikein saa niin  paljon ponnistusvoimaa, että yltäisi kovin korkealle. Hyvä niin, sillä kotitrampoliinilla on turvallista liikkua. Se on paljon jäykempi kuin joka pihan sininen jättihäkkyrä, jossa ainakaan minä en voi pomppia lainkaan voimatta pahoin. 

Mistä näitä pieniä sisätrampoliineja saa? Sieltä sun täältä. Fiksu Minä olisi varmaan tehnyt diilin jonkun trampoliinimyyjän kanssa, koska sinäkin haluat juosta vaivattomasti ja kivuttomasti, vai mitä? Mutta Ei-kaupallinen Minä ei jaksa tehdä diilejä vaan kehoittaa sinua kyselemään sporttiliikkeistä ja googlaamaan trampoliineja. Hinnat eivät hirvitä ja saat jo ihan kelpo vehkeen alle satasella. Omani on kestänyt vuosia. Jos tilaa on vähän, voi pienen trampoliinin aina nostaa seinää vasten. Eihän se mikään kodin kaunistus ole, mutta se on lunastanut paikkansa kotonani muilla kuin ulkonäkö -ansioilla. Uskoisin, että tässä on kodin kuntolaite, jota tulee käytettyä. 

Jos löydät hyvän trampoliinin, kerrothan siitä meille? 

Et tule katumaan trampoliinilla vietettyä aikaa. Lapset ja koiratkin tykkäävät siitä. Kunto kohenee kohisten ja olen aivan varma, että trampoliini hoitaa mielenterveyttä loistavasti. Se vähentää masentuneisuutta taatusti yhtä hyvin ellei paremmin kuin reipas liikunta. 

Ylöspäin joustavassa liikkeessä on jotain vastustamattoman ilostuttavaa. 
Trampoliinijuoksu on hauskaa. Kokeile vaikka!

                                           
- Etkö halua, että kuvaan sinua videopätkälle, kysyi tämän kuvannut henkilö. Ei kiitos, sanoin minä, sillä sattumalta näkemäni videopätkä Jukka Pojasta pomppimassa trampoliinilla sai minut luopumaan ajatuksesta. Eiköhän se jutun idea näy tästä ihan riittävästi.